Tyhjennä
Etusivu / Esittely / Projektit / MUKAVA / Työhyvinvointi ja työtehokkuus ovat riippuvaisia toisistaan

Työviihtyvyys ja työtehokkuus ovat riippuvaisia toisistaan

Pirkko_Lahti.jpgSedu Aikuiskoulutuksessa järjestettiin loppuvuodesta MUKAVA-hankkeen puitteissa seminaari, jossa pureuduttiin työhyvinvoinnin teemoihin psykologi Pirkko Lahden johdolla. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen asia, sillä se vaikuttaa suoraan työurien pidentämiseen sekä oven takana kolkuttelevaan työvoimapulaan.

Lahden mukaan työelämän arvostukset kulkevat 20 vuoden sykleissä. Koulutuksen arvostus oli huipussaan 60-luvulla, kun taas 1980-luvulla pääosaa näytteli raha. 2000-luku toi mukanaan julkisuuden arvostamisen, mutta nyt alkaa olla viitteitä siitä, että koulutuksen arvostus on jälleen nousussa, sillä useilla ihmisillä on esimerkiksi kaksi tutkintoa tehtynä. Se, että ihmiset kehittävät itseään, rakentaa paitsi heidän omaa itsetuntoaan, tervehdyttää se samalla myös yhteiskuntaa. Paitsi koulutuksella, myös kokemuksella on suuri merkitys työelämässä ja Lahden mukaan on erittäin hyvä asia, että koulutusta ja tukintoja on uudistettu työelämälähtöisesti.

Tuloksen tekeminen, sopivasti haastetta ja viihtyvyyttä
Lahden mukaan työhyvinvoinnin kolme keskeisintä elementtiä ovat tuloksen tekeminen, työn haasteet sekä työssä viihtyminen. Näillä hän tarkoittaa sitä, että ihminen haluaa tehdä työkseen sellaisia asioita, joilla on merkitystä ja työn eteen joutuu sopivasti ponnistelemaan. Myös työssä viihtymisellä on erittäin tärkeä merkitys ja itse asiassa työviihtyvyys ja työtehokkuus ovat toisistaan riippuvaisia tekijöitä. Työssä jaksamiseen on lisäksi liikunnalla suuri merkitys, itsestään on pidettävä huolta.

Jatkuva muutos tuo painetta työelämään
Pirkko Lahti muistuttaa, että ihminen itse ei ole yksin vastuussa työhyvinvoinnistaan. Työelämän jatkuva muutos kuluttaa ihmisiä. Kun ennen puhuttiin paljon tuki- ja liikuntaelimien kulumisesta, nyt ilmenee kulumista mielen puolella. Ihmiset eivät kuitenkaan muutu, vaan maailma muuttuu. Me suomalaiset olemme kielteinen kanssa, luemme lehdistä ja katsomme uutisista kielteisiä juttuja ja kun menemme työpaikalle, etsimme ensimmäisenä virheitä, mitä täällä on väärin, sen sijaan että keskittyisimme positiivisiin asioihin. Nyt olisikin aika siirtyä ongelmien luetteloinnista ongelmien korjaukseen.

Tämän päivän työelämä on hyvin kiireistä ja se on myös tarttuvaa. Jopa ihmisten puherytmi on nopeutunut. Jatkuva kiire ja stressi ovat erityisen suuria riskitekijöitä ns. hyville, tunnollisille työntekijöille, välijohtajille ja projektityöntekijöille. Töiden tekemisestä ei enää voida neuvotella, vaan asiat pitää tapahtua heti. Oman työn osaaminen ja ajanhallinta korostuvat. Ihmiselle on tärkeää, että tehtävä työ on järkevää, mutta kärjistäen voisi sanoa että rutiinit auttavat pitämään työntekijän järjissään.

Organisaation toimiminen osana työhyvinvointia
Henkilöstölle tehdään usein kyselyjä, joissa tiedustellaan missä asioissa organisaatiossa olisi parantamisen varaa. Tiedottaminen on poikkeuksetta yksi asioista ja se johtuu Lahden mukaan siitä, että ihmiset kuuntelevat eri tavalla. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa ihminen on ostamassa jääkaappia, niin hän takuulla huomaa kaikki jääkaappimainokset. Mutta jos hänellä ei ole jääkaapin tarvetta, ei hän huomaa myös mainoksiakaan.

Ihmiset haluavat myös usein palautetta työstään, mutta eivät osaa ottaa sitä vastaan. Rakentavaksi aiottu palaute tulkitaan usein kritiikkinä. Toisaalta on niinkin, että negatiivinen palaute vaatii tusinan verran positiivista palautetta, joten Lahti kehottaa esimiehiä muistamaan myös kiittää. Ja jos esimies ei kiitä, niin kiitä edes itse itseäsi!

Organisaatioiden olisi syytä välillä pohtia, vaalivatko ne terveyttä vai sairautta. Lahti ohjeistaa seitsemän päivän viikkoon eri teesein. Ensimmäinen asia on osallisuus, ihmisillä on tarve heimoontua, olla osa porukkaa. Tämän takia työpaikoilla olisi hyvä olla erilaisia tiimejä ja työryhmiä. Toisen päivän opetus on kriisien hallinta. Ihmisellä tulisi aina olla mietittynä itselleen se viimeinen keino, mikä auttaa jos menee todella huonosti. Joillakin se on konjakkipullo, toisilla kuntoilu, osalla perheen kanssa ajanviettäminen. Lisäksi ihmisten pitäisi huolehtia kohtuullisesta terveydestä, sillä se auttaa jaksamaan. Hyvä itsetunto on niin ikään tärkeä osa työkykyä, ja sitä voi kohottaa esimerkiksi kouluttautumalla. Asioiden priorisointi on myös tärkeätä. Niin ihmisten yksityiselämässä kuin työelämässä on oikeasti vain muutama ehdottoman tärkeä asia ja muut ovat vain täytettä. Tärkeimmät asiat on vain pystyttävä tunnistamaan. Viimeisenä teesinä seitsemän päivän työviikossa on lepo. Ihmisten on syytä muistaa levätä tarpeeksi.