Tyhjennä
Etusivu / Opiskelu / Opiskelijatarinoita

Kolme plus yksi on yhtä kuin vanhustyön lähihoitaja


Alun perin lastenhoitajan koulutuksen saanut Hanna Aho asui pitkään Helsingissä ja työskenteli mm. Auroran sairaalassa ja Lastenlinnassa, mutta perheen perustamisen jälkeen oli edessä muutto Alavudelle, puoleen väliin mummolamatkaa.

– Mieheni on täältä kotoisin, joten oli luontevaa muuttaa tänne, kertoo Pattijoelta lähtöisin oleva Aho.

Muuton jälkeen Aho sai töitä iltapäiväkerhonohjaajana, mutta jonkin ajan kuluttua viiden pienen lapsen äidille tuli tunne, että parhaat paukut tuli annettua töissä hoitolapsille, kun taas kotona ei ollut enää energiaa olla lasten kanssa. MLL:n hallituksen jäsenenä Aholla tuli puheeksi toiminnassa mukana olevan nykyisen esimiehensä, Alavuden kotihoidon päällikön Sari Haverin kanssa kotihoito ja alalle hakeutuminen.

– Mielenkiintoni heräsi ja ajatus jäi muhimaan. Sen tiesin, että töitä alalla riittäisi, kuvailee Aho. 

–  Kun Haveri sitten jonkin ajan kuluttua kesällä soitti ja tarjosi kahden viikon sijaisuutta, en epäröinyt hetkeäkään. Ensimmäisen viikon kuljin työkaverin mukana kodeissa ja toisen viikon yksin. Ala vei saman tien mennessään.

Aikuisena opiskelemaan
Opiskelu aikuisena kuitenkin mietitytti,
miten se olisi esimerkiksi taloudellisesti mahdollista? Aho ja Haveri alkoivat selvitellä alan oppisopimusmahdollisuuksia. Kävi ilmi, että Alavudelle oltiin tuomassa työvoimahallinnon ja oppisopimuskoulutuksen yhteistyönä ns. 3+1 mallia, jossa lähihoitajan tutkinnon kolme ensimmäistä osaa tehtäisiin työvoimahallinnon rahoituksella ja viimeinen osa oppisopimuksella.

– Koulutukseen oli paljon hakijoita ja tiukat haastattelut, mutta pääsin mukaan, hymyilee Aho ja jatkaa: Siitä alkoikin elämäni ihanin vuosi, huippuvuosi. Oli mahtavaa, kun oli samanhenkisiä ihmisiä yhdessä aikuisena koulunpenkillä. Opintojen aikana jaettiin niin ilot kuin surutkin ja ihanat opettajat kannustivat eteenpäin.

Opiskelu aikuisena tuntui helpolta, kun turha pänttääminen oli jäänyt pois. Aho huomasi, että kokemus auttoi asioiden sisäistämisessä ja vaikka kirjallisia töitä olikin paljon ja ne olivat haastavia, oli niitä myös mukava tehdä.

– Tietokoneesta tuli opintojen aikana minulle rakas kaveri, hän naurahtaa.

Työssä oppimisjaksot toivat vaihtelua opiskeluun. Aho suoritti kasvun tukemisen ja ohjauksen työssä oppimisen Karoliina-kodissa, hoidon ja huolenpidon terveyskeskuksessa ja kuntoutumisen tukemisen terveyskeskuksen psykiatrisella osastolla. Koulutusohjelmavaihtoehtoja oli kolme: vammaistyö, vanhustyö tai sairaanhoito ja huolenpito, joista Aho valitsi vanhustyön.

– Vanhustyö on minun juttuni, työstä saa niin paljon itselle, hän toteaa.