Tyhjennä
Etusivu / Opiskelu / Opiskelijatarinoita

Lomittajien kouluttautuminen takaa palvelujen ammattitaitoisen tuottamisen

Maatilojen koon kasvaminen ja automatisoituminen asettavat vaatimuksia lomittajien ammattitaidon jatkuvalle kehittämiselle ja koulutukselle.

– Lomittajan ammattitaito koostuu monesta palasta ja lomittajan on mm. pystyttävä tekemään itsenäisiä päätöksiä, kommentoi Opetushallituksen Karjatalouden ammattitutkinnon tutkintotoimikunnan jäsen Ismo Hoskari.

Alavuden lomahallinnon paikallisyksikkö (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) on toteuttanut työssä oleville maatalouslomittajille karjatalouden ammattitutkintokoulutusta oppisopimuskoulutuksena jo monena vuonna. Koulutus on luonteeltaan ammattia syventävää ja toteutettu lomitusalueella paikallisesti. Koulutuksen suunnittelu on lähtenyt nimenomaan työnantajan tarpeesta saada ammattitaitoista työvoimaa maatalouslomitukseen.

– Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ovat mm. laatuvaatimukset tiukentuneet, maitohygieniaan kiinnitetään entistä tarkempaa huomiota ja laatuketju on tiivistynyt valvonnan, rekisteröinnin ja dokumentoinnin osalta, kertoo ryhmän vastuukouluttaja Irma Uusi-Laitila Sedu Aikuiskoulutuksesta. Eläintensuojelu on myös tullut tärkeämmäksi.

Käytännönläheistä koulutusta

Koulutukseen osallistui 11 maatalouslomittajaa, joiden sitoutumisaste kouluttautumiseen oli korkea ja kaikki ovat nyt onnistuneesti läpäisseet tutkinnot näyttötilaisuuksissa omilla työpaikoillaan. Karjatalouden ammattitutkinnon toteutuksesta vastaavina yhteistyötahoina ovat lomituksen paikallisyksikön lisäksi toimineet Sedu Aikuiskoulutus, Oppisopimuspalvelut Seinäjoelta ja Sedu Aikuiskoulutuksen maaseututoimiala.

Yksi koulutukseen osallistuneista oli Johanna Tupala, joka kertoo koulutuksen tuoneen vaihtelua lomitustöihin.

– Oli mukavaa vaihtaa ajatuksia sellaisten ihmisten kanssa, jotka tietävät tarkkaan, mistä toinen puhuu. Koulutuksen jälkeen työnteko jatkuu aivan uudella tavalla, vanhat rutiinit saavat nyt jäädä.

Koulutuksen onnistumiseen on vaikuttanut eri tahojen hyvä yhteistyö ja myös se, että koulutusmuoto on motivoinut opiskelijoita, koska opiskelu on käytännönläheistä, ammattitaitoa syventävää, oppiminen on tapahtunut maatiloilla ja mahdollistanut samalla työnteon. Lisäksi opiskelijat ovat voineet suuntautua eri osaamisaloihin (lypsykarjatalouteen, sikatalouteen, rehuntuotantoon ja naudanlihantuotantoon) työnantajan tarpeiden mukaisesti.

– Erikoistuneen naudanlihatuotannon osuus oli erityisen mielenkiintoinen, kiittelee ryhmän opiskelijoista Maarit Kahra.