Tyhjennä

Maatalouslomittajat opintomatkalla Tanskassa

Sedu Aikuiskoulutuksen Alavuden oppisopimusryhmä pääsi tutustumaan tanskalaiseen maatalouteen ja kulttuuriin lokakuulla 2009. Ryhmä opiskeli Karjatalouden ammattitutkintoa. Matkalla oli myös opettajia, oppisopimustoimiston edustajia sekä lomatoimen hallinnon edustaja. Matkaprojektiin oli saatu osaksi rahoitusta Nordplus-ohjelmasta. Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelma ja se koostuu neljästä alaohjelmasta, joilla on eri kohderyhmät esiopetuksesta korkeakoulutukseen. Ohjelmassa tuetaan liikkuvuutta, hankkeita ja verkostoja, ja se otanska-016.jpgn avoin kouluille, oppilaitoksille, organisaatioille ja muille koulutuksen ja elinikäisen oppimisen toimijoille.

Nordplus-puiteohjelmaan osallistuvat kaikki pohjoismaat sekä Baltian maat. Tämä hanke sai rahoitusta Nordplus Aikuiskoulutus –ohjelmasta. Ohjelma pyrkii kehittämään aikuisopiskelua kaikissa sen muodoissa, formaalin, nonformaalin ja informaalin aikuisoppimisen alueella. Ohjelmaan voivat osallistua vapaan sivistystyön ja ammatillisten aikuisoppilaitosten lisäksi yksityiset yritykset, julkiset laitokset ja järjestöt.

Opiskelijavaihtojen tarkoituksena on antaa osallistujille mahdollisuus oppia uusia ammatillisia taitoja ja saada kokemuksiin toisista kulttuureista. Opiskelijavaihtojen tehtävänä on myös lujittaa eri maiden aikuiskoulutusorganisaatioiden välisiä suhteita. Vaihtojen tulee kestää vähintään 5 päivää ja niiden sisältönä voi olla opiskelua tai työharjoittelua tai näiden yhdistelmä.

Tanskalainen yhteistyökumppani oli Green Academy Århus, joka  on ns. keskiasteen oppilaitos. Siellä voi opiskella maataloutta, kotieläin-, hevos- ja puutarhataloutta. Green Academylla oli neljä toimipaikkaa Århusin lähistöllä. Projektiin kuului valmisteleva matka sekä varsinainen opintomatka. Valmisteleva matka oli 8.-10.9.2009. Valmistelevaan matkaan osallistui aikuiskoulutuspäällikkö Tarmo Vuorenmaa ja kouluttaja Irma Uusi-Laitila. Valmistelevalla matkalla tutustuttiin maahan, Århusin kaupunkiin, Tanskan maatalouteen sekä organisaatioon ja suunniteltiin varsinaisen opintomatkan sisältöä. Green Academysta matkaa isännöi Henrik Dethlefsen Kansainvälisten projektien osastolta.
Varsinainen opintomatka toteutui 19.-25.10.2009. Matkaan lähdettiin pikkubussilla varhain maanantaiaamulla kohti Helsinkiä. Alkumatka ei sujunut aivan suunnitellusti, sillä lentokone palasi pian nousun jälkeen teknisen vian vuoksi takaisin kentälle. Iltapäivälle järjestyi onneksi toinen lento ja perillä puutarha-alan oppilaitoksessa oltiin illalla myöhään. Koulun www-sivut: www.ju.dk

Tiistai 20.10.
Maittavan aamiaisen jälkeen tutustuttiin kouluun ja koulun ympäristöön. Koulussa opiskellaan puutarha-alaa ja siellä olikin monenlaista pihanrakennustyömaata käynnissä. Mieleen jäivät myös eriväriset Joulutähti-taimet sekä vierailu kukkiensidontakurssilla. Kierroksen jälkeen Henrik Dethlefsen kertoi oppilaitoksesta ja Tanskan maataloudesta. Oppilaitoksen henkilöstömäärä on 175, joista opettajia on 80. Opiskelijoita on n. 650.

Tanskan maatalous:
Tanskan väkiluku on n. 5 milj. Maatalous työllistää väestöstä 2,1 %. Keskipeltoala on 60 ha/tila. Metsää on maan pinta-alasta 10 %. Tilojen lukumäärä on n. 52 000, joista vähintään yhden henkilön työllistäviä on 22 000 kpl. Suuri osa tiloista on sivutoimisilla viljelijöillä. Tanska tuottaa paljon ruokaa. On laskettu, että n. 15 milj. henkeä voitaisiin ruokkia Tanskan tuotannolla. Tanskassa on 1,5 milj. nautaa, 600 000 lypsylehmää ja 25 milj. sikaa.

Kotieläintilojen maatalouslomituspalveluja hoitaa tuottajaorganisaatio. Sairastapausten työntekijäapu on maksutonta, mutta jos aikoo pitää vuosilomaa, niin siitä menee korkeahko maksu. Maksu on yrittäjälle 400 DKK/h eli n. 53 €. Yleisesti tanskalaiset maatalousyrittäjät eivät kuulemma suosi lomien pitämistä.

Iltapäivällä tutustuttiin Århusin kaupunkiin. Koululta oli helppo mennä paikallisjunalla kaupunkiin, matka kesti n. 25 min. Århusissa kohteina olivat kaupungin nähtävyydet sekä vanha kaupunki käsityöläiskortteleineen. Vanhassa kaupungissa voi aistia, millaista oli elämä HC Andersenin aikoina. Århus on Tanskan toiseksi suurin kaupunki, 300 000 asukasta. Århus on opiskelijakaupunki, sillä yliopisto-opiskelijoiden määrä on 35 000. Kaupungista kertovat www-sivut: www.visitaarhus.com

Keskiviikko 21.10.
Oppaana toimi koulun ukrainalaislähtöinen opettaja Natalya Slipets. Matka suuntautui kohti rannikkoa suurelle sikatilalle. Matkan aikana oli oiva tilaisuus katsella maaseutua. Sikatilan isäntä, Jesper Kaag Andersen, oli aloittanut isäntänä v. 1999. Tilalla oli 1200 emakon yhdistelmäsikala.
Tilalta lähtee vuodessa n. 15 000 teurassikaa. Tilan peltopinta-ala on 600 ha. Tilalla on kolme, ukrainalaista työntekijää. Lannanlevitys on tilalla ongelma, sitä levitetään osin naapureiden pelloille. Viljaa joudutaan ostamaan. Lihasioilla on liemiruokinta, muilla kuivaruokinta. Rodut ovat puoliksi risteytettyjä, puolet maatiaisia. Emakkojen uudistusprosentti on 50, 3-3,5 porsimista/emakko. Ensikot siemennetään 120-130 kilon painoisina, n. 7,5 kk:n ikäisinä toiseen kiimaan. Emakko siemennetään kolme kertaa 24 h:n sisällä. Tiineysprosentti on 90. Elävien porsaiden määrä on saatu nostettua 15 porsaaseen, ennen se oli 11 elävää porsasta/emakko. Porsaskuolleisuus on 7 % 21 pv:n aikana. Vieroituspainon on oltava vähintään 7 kiloa ja porsaat lajitellaan kokonsa mukaan eri ryhmiin. Porsastuotannossa käytettiin kolmea eri rehuseosta: 6-10 kg:n painoisilla seoksessa oli maitojauhetta, kalajauhoa ja plasmaa, 10-20 kiloisilla vehnää, soijaa ja kalajauhoa ja 20-30 kiloisilla vehnää ja soijaa. Tilalla oli lisäksi, isännän mukaan harrastuksena, 20 hereford-emoa. Lihasikala sijaitsi muutaman sadan metrin etäisyydellä emakkosikalasta. Ryhmä pääsi tutustumaan myös tilan kunnioitettavan kokoisiin koneisiin.

Iltapäivällä kerrattiin tilalla nähtyjä asioita ja lisäksi Natalya Slipets luennoi sikataloudesta. Ryhmää kiinnosti sikojen katkaistut hännät, joista Natalya kertoi, että laki kieltää katkaisemasta yli puolta hännän mitasta. Oppitunneilla saatiin tuhti tietopaketti sikojen hoidosta.
Tilavierailu ja luento vahvistivat käsitystä Tanskan sikatalouden tehokkuudesta. Työt pyrittiin järjestämään ajankäytöllisesti tehokkaasti. Toisaalta oli ilahduttavaa huomata, että suurtuotannosta huolimatta sikojen oloihin kiinnitetään huomiota ja pyritään hoitamaan siat hyvin aiheuttamatta niille stressiä.

Torstai 22.10.
Torstaina isäntänä toimi Anders H. Nielsen Green Academysta. Matka suuntautui kohti Foulumin tutkimus- ja koeasemaa. Foulum sijaitsee Tanskan keskiosassa. Danish Cattle Research Centre eli Karjatalouden tutkimuskeskuksen ovat alun perin perustaneet tuottajaorganisaatiot v. 2000. Läheistä yhteistyötä tehdään Århusin yliopiston kanssa, joka myös omistaa keskuksen maat. Keskuksen toiminnasta kertoi Peter Rasmussen. Keskuksessa oli alussa 150 lypsylehmää, 150 hiehoa, 150 sonnia tai vaihtoehtoisesti 40 emolehmää sekä 100 vasikkaa. Meneillään olevan laajennuksen jälkeen lehmämäärä on 210. Lypsykarjarodut ovat Tanskan Holstein, Tanskan punainen ja Jersey. Keskuksen visioina ja päämäärinä on tutkimustiedon välittämisen lisäksi myös kehittyä tuottajia ja kuluttajia kiinnostavana vierailukohteena. Yliopisto vastaa tutkimustoiminnasta tehden tutkimuspäätökset yhdessä meijerien, teurastamojen ja muiden maatalouden toimijoiden kanssa. Rahoitusta tulee sekä teollisuudelta että julkiselta taholta. Lypsykarja lypsetään kolmella DeLaval-lypsyrobotilla. Tutkimuksia on meneillään mm. karjan makuukäyttäytymisestä, ruokinnasta hedelmällisyydestä ja ympäristövaikutuksista.
Tutkimuskeskuksen www-sivut: http://www.kfc-foulum.dk/doc/index.asp
Yliopiston maataloustieteellisen tiedekunnan www-sivut: http://www.agrsci.org/

Iltapäivällä ryhmä pääsi tutustumaan tanskalaiselle maitotilalle, nimeltään Moesgaard. Tilan toimittaa esitteli tilan työntekijä sekä paikallisen neuvontajärjestön edustaja Rikke Engelbrecht. Tilalla oli 200 lehmää, joita lypsi kolme Lely-lypsyrobottia. Tilan keskituotos oli n. 11 000 kg, keskimääräinen soluluku oli 200 000 ja bakteeriluku 15 000. Tilan peltopinta-ala oli 250 ha. Tilan maataloustöistä vastasi laskennallisesti 3,5 työntekijää. Tilalla oli ongelmana paratuberkuloosi, josta nyt yritettiin päästä eroon. Paratuberkuloosi on hitaasti kehittyvä suolistosairaus, jonka tyypillinen oire on viikosta toiseen jatkuva ripuli, tuotannon lasku ja laihtuminen. Taudin aiheuttaa hyvin hitaasti kasvava Mycobacterium avium subsp. paratuberculosis. Tauti vaatii kehittyäkseen pitkän ajan, joten sitä esiintyy naudoilla vasta aikuisiässä. Suomessakin tautia on, joskin tapaukset ovat harvinaisia eikä tautia ole toistaiseksi tavattu lainkaan lypsykarjoissa. Paratuberkuloosi tarttuu mm. taudinkantajaeläimen ulosteesta. Koska tartunnan saamisesta oireiden puhkeamiseen kuluu vuosia, tauti ehtii levitä karjassa pitkään, ennen kuin se havaitaan. Tilalla tautia saneerattiin mm. pitämällä terveet ja sairaat erillään, poistamalla vasikka heti synnyttyään emon luota ja lisäksi tilalla oli pastörointilaite vasikkojen juottoa varten. Pastörointilaite maksaa n. 50 000 DKK. Tilalla ei käytetty antibioottimaitoa vasikkojen juotossa resistenssiongelman vuoksi. Neuvoja esitteli juottolaitetta, jolla ternimaito saadaan nopeasti letkutettua suoraan vasikan mahaan. Hän painotti neljän litran antamista vasikalle ensimmäisen kuuden tunnin aikana syntymästä. Letkuttamalla voidaan varmistua, että juoma menee oikeaan paikkaan, oikea määrä ja riittävän lämpimänä ja etteivät bakteerit ole ehtineet lisääntyä siinä. Hän esitteli myös ternimaidon vasta-ainepitoisuuden mittaavaa laitetta: Kruuse colostrum densimeter.

Tanskassa on meneillään antibioottien vastustamisohjelma. Satunnaisotannalla tutkitaan, onko vasikka saanut antibioottimaitoa ja rikkeistä voidaan jopa leikata maataloustukia. Neuvojan mielestä jokaiselta tilalta, jossa pikkuvasikkoja syntyy, tulisi löytyä infrapunalämpömittari juoman lämpötilan toteamiseksi, letkujuottolaite sekä vasta-aineiden määrää mittaava laite. Tilan sonnit lähtivät naapuritilalle kasvatukseen 2-6 viikon ikäisinä. Nautojen sorkat hoidettiin ensimmäisen kerran 6 kk:n iässä.

Perjantai 23.10.
Perjantaina tutustuttiin ensin aamusta aluksi koulutilaan. Koulutilalla oli peltoa 88 ha, pienehkö pihattonavetta ja Jersey-karjaa, n. 30 lehmää ja nuori karja. Koululla oli myös pieni emakkosikala, jonkin verran lampaita ja kanoja. Opiskelijat opppivat perusasiat käytännön työstä koulutilalla ensimmäisenä opintovuotenaan. Koulun opinto-ohjelmassa oli myös ns. zoo-animal-linja, joka vastaa hieman Suomen pieneläinten hoitoon suuntautuvaa koulutusohjelmaa. Tämän vuoksi koululla oli erilaisia liskoja, hämähäkkejä, käärmeitä, rottia, hiiriä, marsuja, kaneja ja lintuja. Tanskalaiset kertoivat, että linja on suosittu, joskin alan työpaikkoja on vaikea löytää.

Aamupäivän ohjelmassa oli myös neuvoja Lars Mortensenin varsin seikkaperäinen luento lypsyhygieniasta. Mortensen painotti maidontuottajan roolia ruuan tuottajana eli korosti laatua. Toisaalta myös ajattelu ”Time is money” oli voimakasta, kuten se oli todettu jo muutenkin Tanskassa matkan aikana. Luennolla käsiteltiin maidon laatuun vaikuttavia tekijöitä; lääkejäämiä, soluja, bakteereita ja itiöitä. Luennoija kertoi perusteellisesti lehmän valmistamisesta lypsyyn, lypsyn onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä erilaisista rakenteellisista ongelmista navetoissa. Luennoija oli osaava ja aiheestaan innostunut, joten moni ryhmästä piti luentoa yhtenä matkan parhaista anneista. Iltapäivä oli varattu kaupungissa vierailuun ja tuliaisten hankintaan.

Lauantai 24.10.
Lauantaina oli vuorossa kulttuuripainotteinen ohjelma. Matka suuntautui ensin kohti Kalo Castlea, jossa tutustuttiin 1300-luvulta peräisin oleviin linnanraunioihin. Sieltä jatkettiin Mols Bjergen kansallispuistoon, jossa tehtiin pieni patikointireissu ylös kukkulalle.
Seuraava kohde oli Jylland-fregatti, joka on 1850-luvun puolivälissä rakennettu puulaiva. Laiva on 71 metriä pitkä ja 13 metriä leveä. Laiva on toiminut sekä sotalaivana että myös Kuningas Christian IX:n kuninkaallisena laivana. Laivavierailun ja lounaan jälkeen vuorossa oli Tanskan maatalousmuseo, joka on rakentunut vanhan herraskartanon tiloihin. Museossa vierailtiin herraskartanon päärakennuksessa, jossa kolmen kerroksen voimin voitiin aistia, millaista herraskartanon elämä on ollut huonekaluineen, esineineen ja vaatteineen.
Maatalousmuseon tarjonta oli laaja, 4000 neliötä erilaisia koneita, marja- ja vihannespuutarha ja eläimiä. Maininnan arvoinen on iso omenatarha, jossa oli 272 erilaista, vanhaa omenalajiketta.
Djurslandin nähtävyydet: http://www.visitdjursland.com/international/en-gb/menu/turist/turist-maalgruppe-forside.htm
Maatalousmuseon www-sivut: http://www.gammelestrup.dk/
Päivän lopuksi vierailun isäntä Henrik Dethlefsen vei ryhmän kotiinsa maittavalle illalliselle.